tiistai 30. joulukuuta 2014

Can you keep a secret?





Can you keep a secret?
Sophie Kinsella






Random House Publishing Group,
2005

"Emma, don't tell men all about yourself! You have to keep something back! Mummy always told me, you should never let a man see your feelings or the contents of your handbag."


Rankkojen aiheiden ja sairausloman kevennykseksi sitä parhainta chick litiä eli Sophie Kinsellaa. Ja olisiko ihan aidoimmillaan juuri näin, englanninkielisenä? Tämä on sellaista hyvän mielen kirjallisuutta, jolla helposti nollaa rankemmat aiheet päästä. Kirja ei vaadi suurta paneutumista eikä kysele hankalia. Heti ensimmäiseltä sivulta sen viesti on; ota hyvä asento ja nauti, tarvittaessa päästele pieniä naurunpyrskähdyksiä ilmaan. Matkan varrella on monta ylläriä ja mutkaa, mutta yksi on silti varmaa - happy end.

Kinsellan Himoshoppaaja-sarjaa olen lukenut sekä suomeksi että englanniksi, mutta Emma on toista maata. Hänestäkin lukisi mielellään useamman kirjan, mutta kyseessä lienee sellainen standalone novel?

Emma Corrigan on nuori nainen Lontoosta. Hän työskentelee Panther Corporation -yrityksen markkinointiosastolla, haaveilee ylennyksestä ja sen myötä perheensä toivoo saavansa perheeltään suurempaa arvostusta. Hänellä on epävarmuuden hetkensä ja rahahuolensa mutta niiden vastapainona yritteliästä optimismia ja suuri sydän. Ja pieniä, suht valkoisia valheita, jotta arjen saa sujumaan.

Emma lähetetään työmatkalle Skotlantiin, joka ei suju aivan suunnitelluissa merkeissä. Paluumatka lentokoneessa osoittautuu painajaiseksi turbulenssin ravistella konetta. Lentopelkoiselle Emmalle ilmakuopat ovat varma merkki tuhoisasta lopusta: "The plane gives another terrifying swoop and I find myself clutching the man's hand in panic. We're not going to make it. I know we're not. This is it. I'm twenty-five years old, for God's sake. I'm not ready. I haven't achieved anything." Hätätilanne laukaisee Emmassa varsinaisen puheripulin ja hän kertoo kaikki varjelluimmatkin salaisuutensa vieressään istuvalle tuntemattomalle miehelle. Myöhemmin tämä ventovieras, jota hänen ei pitänyt enää koskaan tavata, osoittautuu hänen ylimmäksi pomokseen. Ja hänellä sattuu olemaan erinomaisen hyvä muisti, joten Emman salaisuuksiin palataan moneen kertaan. Lähes yhtä moneen kertaan Emma on kuin naispuolinen Mr Bean, nolojen tilanteiden nainen.

Juonesta ei sen enempää - itse ainakin kartan kaikkia etukäteispaljastuksia ja haluan yllättyä lukemastani ja nauttia kaikista käänteistä. Suomeksi tämä kirja on ilmestynyt 2008 nimellä Salaisuuksia ilmassa. Ehkä jossain vaiheessa luen myös Ulla Selkälän suomentaman kirjan ja testaan, pääsenkö samaan tunnelmaan kuin alkuperäisen myötä.

Jos joskus tuntuu, että se tai tämä asia olisi saanut jäädä kertomatta. Tai että oma mielipide jää miellyttämisen halun ja uskalluksen puutteen takia sanomatta... Nolostumisen punat poskilla voi lohduttautua sillä, että Emmakin selvisi - ja hyvin selvisikin.





2 kommenttia:

  1. Hih pakko lukea Kinsella on hyvä kirjoittamaan hömppää. Himoshoppaajan tosin jossain kohti meni hermot, kun oli niin mahdotonta se meno. Hih. Kiva tietää että taas on uutukaisuus mitä odottaa. Kinsellaa pystyy kivasti lukemaan myös enkuksi. <3

    Iloista uuttavuotta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska ja hupaisakin yllätys eilen illalla; löysin tämän myös suomenkielisenä ihan omasta kirjahyllystä! Eikä mitään havaintoa, että olen tämän joskus lukenut. Kai olen sen lukenut??

      Poista