Kaikki mikä kiiltää

Christian Rönnbacka
Crime Time, 2016





Raamikas ja charmikas mies univormussa, onhan se aina vaikuttava näky. Ja vaikkei komisario Antti Hautalehdosta ole ensimmäistäkään kuvaa dekkarin sivuilla, niin kovin elävänä hän silmieni verkkokalvoille piirtyy.
So nice to meet you - paikallisemmin sanottuna it vos nais tu miit juu - ihan oli ensimmäinen vaan tuskinpa viimeinen lukemani Antti Hautalehto -romaani. Kaikki mikä kiiltää on sarjassaan jo viides, joten neljästä aiemmasta riittääkin iltasatua usealle illalle. Tämä tosin koukutti sen verran, ettei pitkiä taukoja auttanut pitää.

Tapahtumien miljöönä on kesäinen, idyllinen Porvoo. Enemmän kuin mielelläni pakenen ajatuksissani vanhan Porvoon tunnelmallisille mukulakivin päällystetyille kujille ja värikkäiden puutalojen katveeseen. (En ole tainnut koskaan Porvoossa käydä, mutta mielikuvien voima on valtava.) Päivä paistaa myös kaveruksille Anton Virralle ja Sebastianille; Rikollispomo Topan piireissä olo on tuonut mukavasti helppoja hommia ja rahaa. Laitoksissa vietetty lapsuus ja vähäiset koulukontaktit eivät ole mahdollistaneet kunnollisia, komisarion katseenkestäviä työmahdollisuuksia. Krp seurailee kuitenkin nuorten reissuja aina ulkomaita myöten. Ja sittenpä päästäänkin asiaan, kun reissu alkaa mennä pahasti mönkään. Peli kovenee kilpajuoksuksi ammattilaisseurassa.

Kaikki mikä kiiltää... Harakan tavoin ihminen iskee siihen silmänsä. Jossain vaiheessa ehkä toivoo, että olisi.

Joskus on voimaannuttavaa lukea sivutolkulla syvällistä ajatusvirtaa, mutta sen vastapainoksi tarvitaan juuri tätä - vauhdikkaasti rullaavaa toiminnan kieltä. Pitkin matkaa uudet käänteet pitävät otteessaan ja keräävät painetta kohti viimeistä viidennestä eikä silloinkaan asiaa ratkaista vielä ihan sormia napsauttamalla. Siis aivan nautittavaa kotimaista dekkaria. Jännityksen lisäksi mukana on sopiva sipaisu huumoria, sellaista äijämäistä rankan työn vaatimaa.

Keep calm and thank a police officer...