lauantai 4. huhtikuuta 2020

Agatha Christie: Arvoituksellinen elämä






Marie-Hélène Baylac
Minerva, 2020
Alkuteos: Agatha Christie : Les Mystères d’une vie
Kääntäjä: Noora Niemelä

407 s.



Kesä, tuo dekkareiden luennan kulta-aika, tekee tuloaan. Nyt on sopiva hetki kurkistaa rikosten kuningattaren elämään kirjojensa takana, sillä Agatha Christien omassa elämässäkin riitti rohkeita ja yllätyksellisiä käänteitä. Kirjailijalle jokainen kohtaaminen ja paikka tarjosi potentiaalisia ideoita ja ituja, joita hän saattoi hyödyntää kirjoitustyössään. Ja mitä hänen meriittinsä kertovatkaan mielikuvituksen ja ahkeruuden yhdistämisen voimasta! Hänen kirjojaan on myyty maailmanlaajuisesti noin kaksi miljardia kappaletta ja niitä on käännetty 44 eri kielelle. Myyntiluvuissa vain Raamattu ja Shakespeare menevät Christien edelle. Hänen tunnetuimmat hahmonsa, Neiti Marple ja Hercule Poirot, elävät yhä Christien romaaneissa, novelleissa ja filmeissä.

Agatha Miller oli varakkaan, viktoriaanisen perheen lapsi. Onnellinen ja suojattu elämä alkoi kuitenkin murentua Frederick-isän kiinteistösijoitusten tappioiden ja lopulta isän varhaisen kuoleman myötä. Elämä kävi niukemmaksi, mutta Agatha saattoi kuitenkin opiskella Pariisissa pianonsoittoa ja laulua sekä haaveilla oopperalaulajan urasta. Myös kirjoittaminen alkoi jo hyvin varhain, tosin alkuun aikakauslehdet palauttivat hänen lyhyet kirjoitelmansa bumerangeina takaisin.

 Agatha astui seurapiireihin Kairossa vuonna 1908 ja alkoi saada avioliittotarjouksia. Ensimmäinen avioliitto Archibald Christien kanssa ajoittui ensimmäisen maailmansodan aikaan, jolloin ei normaalista nuoren parin elämästä ollut puhettakaan. Agathan kirjailijanuran kannalta vuodet olivat merkityksellisiä, sillä hän työskenteli sodan aikana ensin sairaanhoitajana ja sittemmin sairaalan apteekissa. Apteekkityö kasvatti hänen tietämystään lääkkeistä, jotka toisin käytettyinä muuttuivat myrkyiksi ja mahdollistivat jopa murhan. Ensimmäisen avioliiton aikaan ajoittuu myös Agathan ainoan lapsen, Rosalindin, syntymä. Avioliiton loppupuolella Agatha Christie toteutti skandaalimaisen katoamisensa, jolloin hänen epäiltiin jopa joutuneen miehensä murhaamaksi.

 Lähi-idän matkoillaan Agatha Christie tapasi arkeologi Max Mallowanin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1930. Arkeologisiin kaivauksiin liittyvät matkat tarjosivat jälleen runsaasti materiaalia Christien kirjoihin. Baylac kuvaa kirjassa tarkkaan noita vuosia ja kasaa suuria odotuksia hetkiin, jolloin aion lukea Christien tuotantoa uudestaan muutaman vuosikymmenen jälkeen. Mitä yhteneväisyyksiä tähän kirjaan löydänkään Hercule Poirotin, tuon belgialaissyntyisen etsivän, poluista? Aloitanko kirjasta Kuolema Niilillä, vai ehkä sittenkin Idän pikajunan arvoituksesta?

Baylacin elämäkerta on perinpohjainen kuvaus rohkean, julkisuutta kartelleen kirjailijan elämästä. Hän on viettänyt varsin liikkuvaista elämää, joten kirjoittamiseen käytetyn ajan on täytynyt olla tehokasta. Esimeriksiksi vuosina 1930-1939 hän kirjoitti peräti 17 salapoliisiromaania. Hän kirjoitti romaaneja myös salanimellä Mary Westmacott. Myöhempinä vuosinaan hän hiljensi kirjoittamistahtiaan, jotta saattoi omistautua enemmän teatterille. Näytelmistä kuuluisin on Hiirenloukku, joka sai ensi-iltansa vuonna 1952 ja josta on mahdollisuus nauttia Suomen teattereissakin yhä – ainakin Teatteri Provinssin listoilla näytelmä on parhaillaankin. Huikea nainen, huikea elämä!

Agatha Christien syntymästä tulee kuluneeksi 130 vuotta tänä vuonna; suosittelen juhlimaan hänen syntymäpäiväänsä tämän elämäkerran ja hänen elämäntyönsä parissa.

Julkaistu Kirjavinkeissä 31.3.2020