Musta hevonen

Musta hevonen
Saara Kesävuori


Tammi,
2015


Wikipedian mukaan:
"Musta hevonen (engl. dark horse) on kielikuva, jolla tarkoitetaan esimerkiksi vaaleissa ennakolta arvaamatonta voittajaa. Sanonta on jo tuttu 1800-luvulta ja se mainitaan kirjailija Benjamin Disraelin teoksessa The Young Duke (1831)." Jotta dekkari ylipäätään  olisi lukijaa koukuttava, se tarvitsee oman mustan hevosensa - joskus jopa useammankin, hyvä ettei peräti lauman - pitääkseen jännitystä yllä viimeiseen asti. Kun juoni on tarpeeksi vetävä, kirjaa ei voi laskea käsistään ennen loppuhuipennusta.

Saara Kesävuori on tamperelainen kirjailija ja minulle uusi tuttavuus. Häneltä on aiemmin ilmestynyt nuortenkirjoja ja näytelmiä sekä väitöskirja Eila Pennasen varhaistuotannosta. Sittemmin hän on laajentanut genreään rikoskirjallisuuteen. Olli Holma -trilogian ensimmäinen osa oli nimeltään Saarroksissa ja se ilmestyi vuonna 2012. Pikaisesti vilkaisin sarjan käsittelelemiä aiheita ja ainakin Olli Holma kakkonen eli romaani nimeltä Tarkasti vartioitu pitänee lisätä lukulistalle. Tapahtumat nimittäin kytkeytyvät Kreikan sekavaan tilanteeseen ja laittomien pakolaisten ahdinkoon. Keikka kuin keikka, kunhan suuntana on Kreikka... Haluan nähdä, miten Kesävuori on aihetta käsitellyt ja juuri nyt se on valitettavan ajankohtainenkin.

Mustan hevosen tapahtumat sijoittuvat Tampereelle. Nyt 14-vuotias Lidia on syntymänsä jälkeen jätetty katolisen ortokodin portaille Puolassa. Hän on saanut kodin Karinin ja Jyrkin luona ja Petestä itselleen pikkuveljen. Murrosikään ehtinyt Lidia on uhmakas ja mistään piittaamaton. Hänen halunsa rikkoa rajoja on johtanut jo useamman kerran perhekotisijoituksiin. Kun Lidia jälleen kerran on kadonnut, Karin ei halua ensimmäiseksi kääntyä poliisin puoleen lisäongelmien pelossa. Sen sijaan hän etsii käsiinsä Anni Elorannan, joka on opettanut myös Lidialle itsepuolustustaitoja perhekoti Kattilassa. Anni on vapaalla ja alkuun ärtynyt Karinin ripustautumisesta itseensä. Pian kuitenkin selviää, että Lidia ei ole tavanomaisella karkumatkallaan. Tytön ruumis löytyy rannalta pahvilaatikosta.

Anni Elorannan omatkaan perhekuviot eivät ole aivan tasapainoisimmasta päästä. Anni oli tottunut jo lapsesta kulkemaan kahden kodin väliä. Isoveli Santulla oli huume- ja lääkekoukkutaustaa. Nyt oikeanlaista lääkitystä tarvittiin pitämään diagnosoitu skitsofrenia kurissa. Nyt Santusta tulee poliisien pääepäilty Lidian surmaan. Anni on kuitenkin toista mieltä; hän tuntee veljensä ja toisaalta tapahtumaketjussa on muutenkin liikaa täsmäämättömiä asioita.

Musta hevonen on helppoa, jouhevasti etenevää luettavaa. Lukijalle väläytellään potentiaalisia epäiltyjä, mutta vihjeet ovat sopivan epämääräisiä. Loppuratkaisu säilyy hyvin salassa loppumetreille saakka. Syyllisen selvitessä juoni onnahtaa hieman. Perusteita, jotka paljastavat Lidian murhaajan, ei kunnolla lausuta ääneen. Lukukokemus on kuitenkin voittopuolisesti positiivinen ja omalta osaltani johtaa Saarroksissa -romaanin myötä jatkoon Ateenassa.

Juomasuositus tälle kirjalle:

Sonnentorin tee Schönen Feierabend, hunajan kera


Ja seuraksi juustosarvia:
https://www.ideakeittio.fi/reseptit/kinkku-juustosarvet