Punaisen Valpon varjossa

Unto Katajamäki

Bookcover & Unto Katajamäki,
2016






Kerran vuodessa Suomen historia tulee ihan erityisen liki, ja se päivä on tietenkin 6. joulukuuta. Tiistaina paneuduimme teemaan oikein "kahdelta kanavalta", kun mieheni katsoi perinteiseen tapaan Tuntematonta sotilasta televisiosta ja minä aloitin Unto Katajamäen kirjan Punaisen Valpon varjossa. Aiemmin olen aiheesta lukenut muun muassa Antero Holmilan ja Simo Mikkosen kirjasta Suomi sodan jälkeen, mutta yllättävän vähän silmiini on osunut asiaa käsittelevää kirjallisuutta. Katajamäen romaani onkin kiinnostava syväsukellus henkilötasolle tuon ajan poliittiseen ja yhteiskunnalliseen epävakauteen Suomessa. Historian aikajanoille merkitään sotien alkamisia syineen ja päättymisiä uusine aluejakoineen, sotakorvauksineen ja muuten vain rakenteellisine muutoksineen. Kootaan voimat ja jälleenrakennetaan. Historia ei kuitenkaan ole vain päivämääriä sopimuksissa, mielenkiintoisinta on antaa noille sopimuksille merkitys yksittäisen ihmisen näkövinkkelistä.

Kirjan tapahtumat käynnistyvät vuodesta 1946. Suomi elää sodan jälkimainingeissa vielä levotonta välivaihetta. Kansalaisten arvet ja traumat ovat yhä tuoreita, yhteiskunnan haettava uutta suuntaa muuttuneessa kuviossa. Hoidettavien asioiden lista on siis pitkä ja eri tahoilla siitä omat eriävät mielipiteensä. Rauhanehtojen mukaan kommunistiset puolueet ovat jälleen vapaita toimimaan maassa, sisäministeriksi on valittu SKP:n Yrjö Leino ja niinpä Suomen valtiollinen poliisikin on pääosin kommunistien hallussa - siitä nimitys Punainen Valpo. Taustalla vaikuttaa vahvasti Liittoutuneiden asettama Valvontakomissio.

Taustoista tarinaan, jonka alkajaisiksi Lapin sodassa mukana ollut Esko Koponen piileskelee äitinsä asunnossa Valpon etsintöjä. Hänen perheensä on aikanaan loikannut Neuvostoliittoon, nyt Esko on äitinsä kanssa Suomessa. Toive siitä, että hänkin voisi pian kävellä vapaasti kauppalan katuja, on hiipunut. Suomi rakentaa uusia suhteita suureen naapuriinsa ja maiden välisen luovutussopimuksen mukaisesti Neuvostoliiton alueelta tänne tulleet pitää nyt palauttaa takaisin. Eskokin on kuulusteluissa käynyt ja saanut kehotuksen ilmoittautua itään palaavien kuljetukseen. Eskon ajatukset tulevaisuudesta ovat kuitenkin toisenlaiset ja hän toivoo pääsevänsä Ruotsiin turvaan ja uuden elämän alkuun. Toisin kuitenkin käy, Koposen arki on vaarallista sinnittelyä vastakkaisten voimien välissä. Esko sotketaan mukaan milloin Valpon, milloin porvarillisen vastapuolen aikeisiin.

Mikä on kaiken pakoilun lopputulema ja mihin Koponen päätyy, sitä ei tietenkään tässä voi paljastaa. Faktaraameihin kudottu Eskon tarina kasvaa kyllä loppua kohden melkoiseksi jännitysnäytelmäksi ja kyyti on kylmää hänen mukanaan. Tarinan myötä silloisten poliittisen jännitteiden koko ja merkitys aukenee ihan uudella tavalla. Kun rinnalle nostetaan vielä tapahtumat itä-Euroopassa tuolloin, niin Suomen pelkoja ja toiveita - katsantokannasta riippuen - on helpompi ymmärtää.  Vaikuttava opintomatka oman historiaan; aina siinä jotenkin on kyse omista juurista ja halusta ymmärtää.

Kiitän kustantajaa arvostelukappaleesta.


http://www.adlibris.com/fi/kirja/punaisen-valpon-varjossa-9789526827483